Eilen minulla oli ihanan erilainen, virkistävä ja ennen kaikkea inspiroiva lauantai! Suuntasin nimittäin jo puolen päivän aikaan Helsingin Kaapelitehtaalle toistamiseen Love Me Do-häämessuille sekä ensimmäistä kertaa hääblogimiittiin. <3 Tämä syksyinen tapahtuma taisi olla toteutettu hieman pienemmässä mittakaavassa kuin tammikuiset messut, nimittäin samaan aikaan paikalla järjestettiin myös antiikkimessut ja meinasin heti alkuunsa eksyä vääriin kekkereihin. :D
Löysin onneksi ajoissa perille loungetiloihin, jossa törmäsin iloiseen bloggaajaporukkaan sekä herkullisen näköiseen buffet-pöytään. Kun meidät oli toivotettu tervetulleeksi, iskimme oikopäätä buffetin herkkuihin kiinni. Tarjolla oli erilaisia kaloja, salaatteja sekä leipää ja voin sanoa, että tuli aivan meidän elokuiset häät mieleen tästä lounaasta. Ruoka oli todella hyvää varsinkin valkoviinillä makusteltuna. :)
Ehdin hiukan tutustua pöytäseurueeseeni, kunnes olikin aika lähteä yläkertaan ihastelemaan kansainvälistä häämuotinäytöstä. Oli kertakaikkisen VIP-olo, kun pääsimme oikein aitiopaikalle eturiviin ihastelemaan luomuksia!
Tässä kohtaa on pakko mainita, että nyt hiukan kiukuttaa ratkaisuni kuvata heikommassa valaistuksessa perunalla! Miksi en oikeasti voi panostaa kunnollisiin välineisiin, jos meinaan kerta kuvittaa näitä tekstejäni?! :'( Kaikki hääpuvut olivat aivan järkyttävän kauniita, mutta eivätpäs ne välity näistä minun otoksistani, joten kuvitelkaa mielessänne tähän päälle ne kaikki yksityiskohtaisesti kirjaillut pitsit, kimaltavat yläosat, selkää pitkin juoksevat helmiäisnappirivit ja elegantisti hulmuavat helmat, niin ollaan jo lähellä oikeaa tunnelmaa.
Pääsin näytöksen aikana heittämällä takaisin hääpäivän tunnelmiin ja meinasin vallan herkistyä loppua kohden, kun runwaylle astelivat mies- ja naismallit pareittain. Voi kunpa sen oman päivän saisi elää vielä kerran uudestaan! <3 Mieleeni jäi myös juontajan kertoma tarina hääpukusuunnittelijasta Aziz Rasulista, joka joutui pakenemaan levottomuuksia Afganistanista, mutta on onnekseen päässyt toteuttamaan ammattiaan täällä Suomessa.
Näytöksen jälkeen olisin mielelläni muutaman muun bloggaajan kanssa käynyt kokeilemassa Escape Room-peliä (joihin olen ihan koukussa), mutta sinne oli sen verran jonoa, että aikataulut eivät antaneet myöten ja palasimme takaisin loungeen jatkamaan juttua sekä herkuttelemaan.
Pian joukkoomme liittyivät myös Häät-lehden päätoimittaja Sari Yli-Salomäki sekä muodin ja etiketin asiantuntija Mirva Saukkola. Hersyvää keskustelua riitti häihin liittyvien kuumien perunoiden ympärillä ja tässä kohtaa en voinut kuin nojata sohvalla taaksepäin ja hymyillä tyytyväisenä, että se kaikki pähkäily oli jo onneksi omalta osaltani ohi! :D
Seuraavaksi oli jälleen aika siirtyä yläkertaan ihastelemaan kotimaista häämuotinäytöstä, jonka päätteeksi tuomaristo valitsi myös vuoden suomalaisen hääpukusuunnittelijan. Tässä näytöksessä siirryttiin selkeästi catwalkien haute couture-osastolle, nimittäin suunnittelijoiden taiteilemat puvut olivat toinen toistaan kokeilevampia, mielikuvituksekkaampia sekä taatusti ainutkertaisia. Nautin kovasti näytöksestä ja ihailin suunnittelijoiden ratkaisuja rikkoa perinteistä hääpukeutumista mitä erilaisemmilla tavoilla. Esimerkiksi yllä olevan kuvan laahus oli upeimpia, mitä olen nähnyt!
Tuomariston tehdessä päätöstään, jäimme seuraamaan lyhyttä luentoa hääkukkasidonnasta, jonka aikana sain kotiinviemisiksi myös alulle sommitellun, malliltaan riippuvan hääkimpun. Nuo kaikki marjat olivat kyllä niin söpöjä katseenvangitsijoita, alan lämmetä niille aina vain enemmän ja tiesittekö, että ne myös tuoksuvat!
Vuoden suomalaiseksi hääpukusuunnittelijaksi valittiin lopulta Aurora Raiskinen, joka oli minulle ennestään etäisesti tuttu Facebookin hääryhmän kautta. En tiedä, mitkä häähormonit minut saivat päivän aikana valtaansa, mutta oli vallan liikuttavaa seurata palkintoseremoniaa ja sitä kaikkea onnistumisen riemua. Onnea kovasti Auroralle!
Näytöksen jälkeen aloin pikkuhiljaa suunnata askeliani kotimatkalle, mutta en malttanut olla jäämättä höpöttelemään vielä hetkiseksi loungen puolelle. Törmäsin myös vielä loppumetreillä aivan sattumalta vanhaan tuttuuni opiskeluajoilta, joka oli messuilla näytteilleasettajana! Amanda pyörittää nykyään vintage-liikettä, mikä oli mielestäni suorastaan eksoottista ja mielenkiintoista kuultavaa. Jännittävää, minne kaikkialle sitä elämä poluillaan kuljettaakaan!
Kotiin päästyäni en malttanut enää pitää näppejä erossa saamastani goodie bagista ja mitä kaikkea sieltä löytyikään! Häämeikkini tehtiin muistaakseni Nyxin tuotteilla ja olin lopputulokseen niin tyytyväinen, että innostuin kun kassista löytyi Nyxin huulipuna ja rajauskynä. Ehkä siis hurahdan vihdoin huulimeikkeihin, kun vain löydän ensin itselleni sopivat tuotteet! Ihonhoitotuotteeni alkavat olla loppumaisillaan, joten käyttöä löytyy varmasti myös Mádaran kuorinta-aineelle, Lieracin silmänympärysseerumille sekä Kaunis -kasvojenpuhdistusgeelille. Tämä Mia Höydön Kaunis -kosmetiikkasarja on minulle muuten täysin uusi tuttavuus.
Mieheni puolestaan omi kassista löytyneen Biozellin suolasuihkeen, mikä sopiikin hänen kiharille hiuksilleen varmasti hyvin. Itse rohkaistun varmaan jossain välissä kokeilemaan Batisten kuivashampoota, mikä taitaa olla taas sarjassaan ensimmäisiä kertoja. Lisäksi pitkähiuksisena ihastuin Iberon hiuslenkkeihin ja korumaisiin pinneihin. Ehkä erikoisin tuote oli kuitenkin Jamelan kultakollageeninaamio silmänalusille ja koska minulla on ikuiset tummat silmänaluset, olen aina avoin kokeilemaan uusia ratkaisuja niiden vaalentamiseksi... ;) Pakko sanoa, että nämä goodie bag-hetket ovat varmasti yksi niistä bloggailun parhaimmista puolista!
Kaiken kaikkiaan messut olivat omalla kohdallani todella antoisa, luovuutta herättelevä sekä suorastaan sykähdyttävä elämyspäivä, johon ottaisin osaa koska vain uudestaankin. Lisäksi oli todella mukavaa tutustua muihin häähuumaan hurahtaneisiin sekä saada elää hetki siinä odottavassa kuplassa itsekin; eköhän näillä tapahtumasta ammennetuilla energioilla eletä siis vielä pitkälle talveen asti! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti